Oppimisen iloista

Blogi 24. tammikuuta 2020


Aloitin puheenjohtajana Jyväskylän senioreissa vuodenvaihteessa.  On syytä kiittää lämpimästi useita vuosia sitä ennen puheenjohtajana toiminutta Sirpa Teräväistä, sekä hallituksen muita jäseniä.  Olen kiitollinen myös siitä, että uuden hallituksen kanssa olemme päässeet erinomaisesti kiinni vuoden asioihin heti tammikuussa. 

Yhdistyksellä on monipuolista ja aktiivista toimintaa. Jokainen löytää varmasti sen toiminnasta itseä kiinnostavia tapahtumia ja kulttuuritarjontaa sekä kerhoja, joissa tapaa samoista asioista kiinnostuneita senioreita.  Senioritorstait, joissa on alustuksia ja keskustelua kahvitilaisuuden ohessa ovat myös hyvä kanava toimia senioreissa.  Yhdistys järjestää myös mahdollisuuksia osallistua matkoille. 

Itse tutustuin toimintaan tavatessani jäseniä yhteisellä Saksan Mosel laaksoon suunnatulla matkalla. Iloinen joukkomme risteili jokilaivalla, sekä tutustui paikallisiin nähtävyyksiin.  Sähköpolkupyöräkin tuli tutuksi liikuntavälineeksi.  Vaikka toimintaa Jyväskylän senioreilla on jo nyt runsaasti, uusille ideoille, aloitteille ja kerhoillekin on edelleen tilaa. 

Olen omassa työssäni Jyväskylän yliopiston professorina tutkinut viime vuosina ikäjohtamista ja seurannut sitä kautta kansainvälistä tutkimusta senioreista. Itse olen kuluvan vuoden aikana jäämässä kokopäivätyöstäni pois, vaikka kaikki työt eivät osaltani lopukaan siihen. 

Ennakkokäsitykset joita ikääntymiseen liittyy, voisivat ehdottomasti olla myönteisempiä. Tällä olisi positiivisia vaikutuksia yhteiskunnassa, jossa pysytään työelämässä yhä pidempään, ja eletään yhä pidempään. Yli 65-vuotiaiden osuuden Suomen väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 19,9 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Seniorit ovat myös mahdollisuus, mihin kaikkeen, tätä ei ole vielä edes oikein pohdittu.

Milloin seniorius alkaa? Useat kokevat työelämästä poisjäämisen, eläkkeelle siirtymisen, käännekohdaksi.  Kuitenkin nykyään saatetaan työskennellä, ainakin osa-aikaisesti, eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin. Tarinoita palaamisesta entiseen työhön kuulee aika usein, perheyrityksissä tämä malli on myös tavallinen. On yhä yleisempää, että perustetaan yrityksiä myös eläköitymisen jälkeen. ”Työ luo uutta työtä”, työllisyydelle seniorityö on hyväksi myös. 

Seniorit tekevät myös paljon vapaaehtoistyötä, perhepiirissä ja sen ulkopuolella. Ajallemme on tyypillistä, että eri elämänvaiheiden väliset raja-aidat ovat enemmän tai vähemmän veteen piirrettyjä. Olisi toivottavaa, että monenlaisia tapoja olla senori hyväksyttäisiin. Seniorius määritellään usein ”luopumisen” kautta vaikka sitä voi määritellä myös uusien mahdollisuuksien kautta. 

Oppimista tarvitaan läpi elämän. Oppivelvollisuus alkaa seitsemän vuoden iässä, mutta oppiminen alkaa heti syntymän jälkeen ja jatkuu läpi elämän. Seniorit opiskelevat omaksi hyödykseen, mutta myös ilokseen. Oppiminen on myös itseisarvo, ei vain välinearvo jonka avulla tavoitellaan jotain muuta. Oppimiselle on luonteenomaista, että sitä tapahtuu myös huomaamatta.  Avoin mieli, kiinnostus ympäristöä ja muita ihmisiä kohtaan ohjaa uuden oppimiseen. 

Lunta ja talven tuntua on saatu Jyväskylään tällä viikolla. Samaan aikaan valon lisääntymisen alkaa huomata.  Pirteää sydäntalven aikaa kaikille senioreille toivottaen!

Iiris Aaltio

Jyväskylän Senioreitten puheenjohtaja