Viikkotiedote
Jyväskylän seniorit ry
Viikkotiedote vko 16 14.-17.4.2025
Tapahtumiin ilmoittautuminen SENIORIAPPIA tai tapahtuman alla olevaa linkkiä klikaten.
Ma 14.4. Peliklubi, klo 10:30–12:00 Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1. Elektroni 2. krs. Kerhon ohjaaja Kaarina Järvelä p. 040 556 7986. Klubilla voi pelata eri pelejä ryhmissä.
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=39381
Ti 15.4. Seniorikävely, Klo 10:00. Lähtöpaikka Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1. Sosiaalinen ryhmäkävely n. 3–5 km Tervetuloa mukaan! Kerhon ohjaaja Sylva Mannsten p. 050 561 1248
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=39440
Ti 15.4. Historiakerho, klo 13:00, Viikinkiravintola Harald, Kauppakatu 33. Luennoitsija: Jenna Koskelainen, Aiheena: Unohdettu menestystarina; Suomalaisen Ammattikoulutuksen kehitys 1920-luvulta 1960 luvulle. Aloitamme klo 13.00 omakustanteisella lounaalla. Ennakkoilmoittautuminen 14.4. klo 12.00 mennessä. Taisto Välimaa, p. 0400 546 758
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=34921
Ti 15.4. Lattaritiistai klo 15:00–16:00 Jyväskylän tanssiopisto, Vapaudenkatu 48. Ryhmä täynnä. Kerhon ohjaaja Sirpa Teräväinen p. 045 631 5108.
Ke 16.4. Bridge, klo 9:00–13:00, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, kerho kokoontuu joka keskiviikko, 3 €/pelikerta sisältää kahvin. Kerhon ohjaaja Jukka Martikainen p. 050 452 5670
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=39372
Ke 16.4. Keilauskerho, klo 10.00–11.00, Jyväskylän keilahalli, Pupuhuhdantie 4. Keilausta kuukauden parillisen viikon keskiviikkona. Ratoja (6) varataan ilmoittautumisten mukaan. Yksi rata 2–3 henkilöä. Ratamaksu 17,00 € jaetaan osallistujien kesken. Kerhon ohjaaja Irma Liimatainen p.0408368867
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=39226
To 17.4. Senioritorstai Kevätmyyjäiset ja Laskeutuminen Pääsiäiseen, klo 13:00–15:00 Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, Kahvi/Tee ja pulla 4 €. klo 13:00 Myyjäiset klo 14.00: Laskeutuminen Pääsiäiseen. Ohjelmassa Soiseli-kuoro ja Jyväskylän seurakunta. Kerhon ohjaa Olavi Liukkonen, olavi.e.liukkonen@gmail.com, 407217387
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=35433
18.4. Perjantai on pitkäperjantai.
Sunnuntai 20.4. Evakkojen liputuspäivä on Karjalan Liiton perustamispäivä. Evakkojen liputuspäivän käynnistäjätahot: Karjalan Liitto ry, Kuusamo-Seura ry, Kuusamo-Viena- seura ry, Paanajärvi-Tavajärvi Seura ry, Petsamo Seura ry, Porkkalan Parenteesi ry ja Salla-seura ry.
********
Lammas kehittyi luultavasti villistä muflonista. Lammas kesytettiin villilampaasta viimeistään 5000 eaa., ja lampaiden jäännöksiä on löydetty monesta varhaisesta asutuskeskuksesta Lähi-idässä, Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Suomessa lampaita tiedetään olleen jo 4 000 vuotta sitten, neoliittisen eli maatalouskivikauden loppupuolella.
Alun perin lammasta pidettiin lähinnä lihan ja maidon saamiseksi. Silloisen lampaan päällyskarva oli karkeaa, ja sen alla oli lyhyt aluskarva. Karva vaihtui keväällä. Nykyisen lampaan villa kasvaa jatkuvasti noin 2 000 vuotta sitten tapahtuneen mutaation vuoksi. Arkeologian aineistossa se todetaan siitä, että niihin aikoihin yleistyvät keritsimet ja villakammat häviävät. Lampaan väri on valikoivan jalostuksen tuloksena muuttunut enimmäkseen valkoiseksi. Vielä pronssikaudella 1500 eaa. lammas oli pääasiassa tummanruskea. Etelä-Euroopassa lampaan väri muuttui harmaan kautta valkoiseksi antiikin aikana. Lampaan villa on jalostettu aina vain pehmeämmäksi.
Lampaita on yli 200 rotua. Lammasrotujen määrää on vaikea määrittää, koska yleensä vain kehittyneet maat pitävät roturekistereitä. Rotujen kokonaismääräksi on esitetty jopa yli tuhatta. Millään toisella nisäkäslajilla ei rotuja ole yhtä paljon kuin lampaalla. Lammasrodut voidaan luokitella joko niiden ensisijaisen käyttötarkoituksen mukaan (lihan tai villan tuotanto), niiden tuottaman kuidun tyypin mukaan tai niiden fyysisten tuntomerkkien mukaan. Joitain rotuja käytetään useampaan kuin yhteen tarkoitukseen.
Merinolammas on pelkkää alusvillaa tuottava lammasrotu. Rotu syntyi ilmeisesti jalostuksen tuloksena noin 1400–1700-luvuilla Espanjassa. Merinolampaan villa on hyvin hienoa
Suomessa lampaita oli vuonna 2015 yhteensä 155 200, joista uuhia 73 800. Suomen selvästi yleisin lammasrotu on suomenlammas. Muita suomalaisia alkuperäisrotuja ovat kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas. Lihaksi Suomessa kasvatettavia rotuja ovat texel, oxford down, rygja, dorset, suffolk, itäfriisiläinen maitolammas, ruotsalainen turkislammas ja dorper.
Suomalaisissa alkuperäisrotujen lampaissa on Eurooppaan idästä ensimmäisenä tuotujen lampaiden perimää. Muualla Euroopassa lampaiden populaatiot ovat nuorempia, pääosin noin 5 000 vuoden ikäisiä.
Lampaasta saadaan villaa, maitoa ja lihaa sekä rasvaa. Lampaanrasvaa ei käytetä kokonaisuudessaan ihmisravinnoksi, koska osa siitä leikataan teurastamoissa pois. Tästä ylijäämärasvasta valmistetaan esimerkiksi uppopaistamiseen hyvin soveltuvaa talia, koiranruokiin käytettävää lihajauhoa tai esimerkiksi lääketeollisuudessa, saippuoissa, kosmetiikassa maaleissa ja biodieselissä käytettäviä rasvoja ja glyseridejä.
Lampaita käytetään myös laiduneläiminä. Ne hoitavat luontoa ja maisemaa säilyttäen maisemat avoimina ja pitäen yllä luonnon monimuotoisuutta. Lampaat torjuvat hyvin vesakkoja. Eläintuotannon lisäksi lampaita pidetään joskus lemmikkeinä
Laiduntavat lampaat ovat joissain maissa kuten Keniassa ajaneet samasta ruoasta kilpailevia villieläimiä ahtaalle. Lampaat voivat myös aiheuttaa metsäkatoa ja makean veden puutetta.
Sinikka Ylönen p. 0400 389 088, sinikka.ylonen@hotmail.com