Viikkotiedote
Jyväskylän seniorit ry
Viikkotiedote vko 4, 20.-24.1.2025
Tapahtumiin ilmoittautuminen SenioriAppilla tai tapahtuman alla olevaa linkkiä klikaten.
Ma 20.1. HUOM Aika ja Paikka-> Peliklubi, klo 9.30–11.00 Piippurannan Klubi, Paperitehtaankatu 1. Kerhon ohjaaja aarina Järvelä p. 040 556 7986. Klubilla voi pelata eri ryhmissä korttia ja erilaisia lautapelejä.
Kankaalle pääsee Linkillä 14 ja 20. Pysäkki Paperitehtaankatu 2, Piippurannan naapurissa on P-Talo Pergamentti.
Ti 21.1. HUOM Aika -> Seniorikävely, Klo 10.00. Lähtöpaikka Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1. Sosiaalinen ryhmäkävely n. 3–5 km Tervetuloa mukaan! Kerhon ohjaaja Sylva Mannsten p. 050 561 1248
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=37863
Ti 21.1. Lattaritiistai klo 15.00–16.00 Jyväskylän tanssiopisto, Vapaudenkatu 48. Ryhmä täynnä. Kerhon ohjaaja Sirpa Teräväinen p. 045 631 5108.
Ti 21.1. Historiakerho, klo 13.00, Viikinkiravintola Harald, Kauppakatu 33. Luennoitsija: Ahti Ojanen, Aiheena: Berliinin ilmasilta Aloitamme klo 13.00 omakustanteisella lounaalla. Ennakkoilmoittautuminen 20.1. klo 12.00 mennessä. Taisto Välimaa, p. 0400 546 758
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=33926
Ke 22.1. Bridge, klo 9.00–13.00, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, kerho kokoontuu joka keskiviikko, 3 €/pelikerta sisältää kahvin. Kerhon ohjaaja Jukka Martikainen p. 050 452 5670
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=35555
Ke 22.1. Keilauskerho, klo 10.00–11.00, Scandic Laajavuori, Laajavuorentie 30. Keilausta kuukauden parillisen viikon keskiviikkona. Ratoja varataan ilmoittautumisten mukaan. Yksi rata 4 henkilöä. Ratamaksu 12,80 € jaetaan osallistujien kesken. Kerhon ohjaaja Irma Liimatainen p.0408368867
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=34922
To 23.1. Senioritorstai, klo 13.00–15.00 Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, Kahvi/Tee ja pulla 4 €. Tiedotusasiat 13.45. Luento klo 14.00: Juhani Vimpari, Valmiuskouluttaja Aihe: Varautuminen ja väestönsuojelu. Kerhon ohjaaja Olavi Liukkonen, olavi.e.liukkonen@gmail.com, 407217387
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=35418
To 23.1. klo 15.05 Golfkerholaisten vuoden 2025 toiminnan suunnittelupalaveri
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=38405
Pe 24.1. Kannel-kuoro, klo 11.00–13.00, keskustan alueseurakunnan olohuone Silmu, Kilpisenkatu 8. Yhteyshenkilö Riitta Kaijalainen-Vainikainen p. 040 412 7702. Tervetuloa laulamaan entiset ja uudet laulajat.
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=35571
La 25.1. Ladun Maja, Ronsuntaipaleentie 279. Yhteistyön merkeissä Jyväskylän Ladun kanssa olemme sopineet, että Jyväskylän seniorit ry hoitaa Ladun Majan kahviota ajalla klo 10.00–16.00 ja samalla esittelemme omaa toimintaamme kahviossa. Yhteyshenkilö Olavi Liukkonen, olavi.e.liukkonen@gmail.com tai puh. 0407217387
Tulevaa:
Ti 28.1. Hulluttelevat Leidit, klo 12.00. Lutakon Teeleidi, Schaumanin Puistotie 2 Ilmoittautuminen päättyy pe 24.1. Ohjelmassa on tee tasting "Tee matkaa maailmalla". Tastingin hinta skonssien kera on 18 €/henkilö. Se maksetaan paikan päällä yrittäjälle, Kerhon ohjaaja Sirpa Teräväinen p. 045 6315 108
https://kilta.senioriliitto.fi/tapahtumanhallinta/tapahtumatiedot.aspx?id=34495
Kuka oli Pyhä Henrik?
Pyhän Henrikin uskotaan olleen Suomen ensimmäinen piispa. Historiantutkimusten pohjalta tiedetään, että Suomessa on ollut jo jonkin verran kristittyjä kauppiaita, munkkeja ja asukkaita 1000-luvulla, mutta kirkollisen järjestyksen luomisen on perinteisesti ajateltu alkaneen Henrikin toiminnasta.
Perinnekertomusten mukaan Henrik oli englantilaissyntyinen Uppsalan piispa, joka tuli Suomeen Ruotsin kuninkaan Eerikin tekemän ristiretken mukana vuonna 1155. Ristiretken tarkoituksena oli liittää Suomi Ruotsin kuningaskuntaan ja juurruttaa kristillinen usko Suomeen.
Kansanperinteen lisäksi Henrikin vaiheista kertoo kaksi päälähdettä: Pyhän Henrikin legenda ja Piispa Henrikin surmavirsi. Legendan ja surmavirren keskeisimmät erot liittyvät surmatilanteeseen, sen motiiviin ja surmaajaan.
Pyhän Henrikin legenda on keskiajalla Turun hiippakunnassa laadittu pyhimyslegenda. Se on laadittu 1200-luvun lopulla, yli sata vuotta piispa Henrikin oletetun kuoleman jälkeen. Uudempi, laajennettu versio on ilmestynyt 1400-luvun loppupuolella. Kertomus koostuu yhdeksästä luvusta, joista neljä käsittelee Henrikin elämää (vita) ja loput kertovat häneen liittyvistä ihmeistä (miracula).
Pyhimyslegendassa Suomen kansa kuvataan julmana pakanakansana, joka käännytetään pyhä Eerikin ja pyhän Henrikin tekemän ristiretken myötä. Lopulta piispa saa legendassa kuitenkin surmansa yrittäessään kirkollisesti rangaista nimeltä mainitsematonta murhamiestä tämän aiemmasta surmateosta.
Pyhän Henrikin surmavirsi on yksi tunnetuimmista ja vanhimmista suomalaisista balladirunoelmista. Myös surmavirsi on luultavasti runoiltu 1200-luvulla, mutta sen varhaisimmat tunnetut versiot on kirjoitettu vasta 1600-luvulla.
Surmavirren mukaan piispan tappoi talonpoika Lalli Köyliössä. Piispa oli vieraillut Lallin talossa tämän poissa ollessa ja ostanut hänen vaimoltaan tarvikkeita rahaa vastaan. Surmavirren mukaan Lallin vaimo kuitenkin väitti miehelleen, ettei piispa ollut maksanut mitään vaan oli ottanut tarvikkeet väkipakolla. Tämän syytöksen suututtamana Lalli lähti jahtaamaan piispaa ja surmasi tämän.
Kertomusten todenperäisyys
Yksikään 1100-luvun lähde ei mainitse Henrikiä eikä sen nimistä piispaa mainita myöskään tuon ajan ruotsalaisissa lähteissä, joten piispan olemassaolosta ei ole täyttä varmuutta. Eräs suomenhistoriantutkija uskookin, että piispa Henrik on saattanut olla keskiajalle tyypillinen myyttikasaumasta syntynyt pyhimys.
Toisaalta tarinoita ei ole pystytty täysin tyhjentävästi kiistämäänkään. Voi olla, että Henrik on ollut esimerkiksi Uppsalan apupiispa, joka johti Länsi-Suomen kirkollista rakennustyötä 1150-luvulla.
Henrik oli suomalaisille niin tärkeä, että hänen muistokseen vietettiin kahta erillistä juhlaa: ”talvi-Heikkiä” tammikuussa kuolinpäivän muistoksi ja ”kesä-Heikkiä” kesäkuussa pyhäinjäännösten Turkuun siirtämisen kunniaksi. Nämä päivät houkuttelivat Turkuun paljon kävijöitä ja silloin olikin tapana pitää markkinoita.
Piispa Henrikin ympärille syntyi Pyhän Henrikin kultti, johon liittyi paljon kuvia, patsaita ja reliikkejä. Lisäksi Henrikin kultin yhteyteen kasvoi keskiajalla pyhiinvaellusperinne ja Henrikin legendaan yhdistetyistä paikoista syntyi Pyhiinvaelluskohteita
Tästä Henrikistä olisi juttua piisannut, mutta olisi tullut ”melkein kirja”
Sinikka Ylönen p. 0400 389 088, sinikka.ylonen@hotmail.com